Ron Wyatt kiinnitti Egyptissä huomionsa valtaviin maanalaisiin kivisäiliöihin erään muureilla ympäröidyn varastokaupungin raunioissa, jonka keskellä on Sakkaran porraspyramidi ja jota pidetään vanhimpana kaikista pyramideista, kts. esimerkiksi Egyptologista turistiopasta ja Google Earth -satelliittikuvaa.
Suuria viljalaareja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa maanalaisin tunnelein, löytyy sieltä peräti 11 kappaletta. Laareista osa on maanpinnalla, joten sellaisten olettaminen - kuten egyptologit vielä toistaiseksi tekevät - haudoiksi on kummallista. Näihin laareihin pääsee helposti käsiksi, kun taas haudat olivat suojeltuja ryöstäjiltä monenlaisin ja kekseliäin mekanismein. Faarao Djoserin haudassa pyramidin sisältä on löytynyt hänen omia viljalaarejaan ja niistä viljaa, sillä egyptiläiset varustivat hyvin vainajansa matkalle tuonpuoleiseen. Myös suurten laarien pohjalta on löytynyt viljaa. Egyptologit ovat selittäneet niiden olevan jäänteitä ruoasta, jota olisi haudattu vainajien mukana. Merkkejä hautaamisen jäänteistä ei ole kuitenkaan löytynyt näistä suurista laareista.
Ron Wyattin teoriaa viljalaareista tukee koko laajan kompleksin arkkitehtuuri, sillä sinne pääsee vain yhtä käytävää pitkin, jonka seinustalla on noin 2 metrin levyisiä syvennyksiä. Niihin on helposti mahtunut pöytä ja kauppaa tekevä kirjuri. Egyptologit kuitenkin väittävät syvennysten olevan patsaiden paikkoja ja itse patsaiden hävinneen. Patsaat kyllä voitiin viedä mutta tuskin niiden jalustoja ja ainahan patsaat pystytettiin sellaisille. Suuret laarit ovat nerokkaasti rakennettuja. Kaikista laareista vilja on valunut tunneleita pitkin yhteen keskuslaariin. Tästä keskuslaarista on helppo ollut jakaa viljaa keskitetysti ja vartioidusti.
Alue on nykyään suljettu yleisöltä ja viranomaiset kertovat tämän kuvassa oikealla olevan laarin olevan faarao Djoser:in 28 metriä syvän valehaudan. Oikea hauta on pyramidin sisällä ja sen rakentajaksi kerrotaan faaraon taitavaa ja vaikutusvaltaista arkkitehtiä, ministeriä ja lääkäriä Imhotep:iä. Lennart Möllerin The Exodus Case -kirjassa on perusteellinen selvitys Imhotep:istä verrattuna Joosefiin. Katso myös laajaa artikkelia Joosefista: www.wyattnewsletters.com .
Muinaiset egyptiläiset kuvaukset sopivat hyvin Raamatun Joosefiin. Manetho, egyptiläinen pappi ja historioitsija, kirjoittaakin Imhotepin keksineen hakatuista kivistä rakentamisen taidon. Imhotepin ansioiksi luetaan niin paljon keksintöjä ja mainetekoja, että egyptologit ovat epäilleet hänen olleen yksi mies tai edes olemassakaan. Vuoden 1926 kaivauksissa Sakkarassa löydettiin osia Djoserin patsaasta, jossa oli kaiverrettuna Djoserin nimi ja Imhotepin ansioluetteloa: "Ala-Eqyptin kuninkaan neuvonantaja, Suuren palatsin hoitaja, Perinnöllinen herra, Heliopoliin ylipappi, Imhotep Rakentaja, Veistäjä, Kivivaasien tekijä..." Häntä pidetäänkin ensimmäisen pyramidin rakentajana. Ron Wyatt esitti myös teorian, miten pyramidit pystyttiin rakentamaan senaikaisilla laitteilla. Yksi samankaltaisuus Joosefiin on myös, että Imhotepin oli syntyisin tavallisista oloista. Yhtäläisyydet Joosefin ja Imhotepin välillä ovat hämmästyttäviä ja antavat enemmän kuin aihetta olettaa Joosefin olleen monilahjakas Imhotep faarao Djoserin valtakunnan loiston luojana ja koko lähiseudun pelastajana tuholta.
Raamatussa mainittu seitsemän vuoden nälänhätä (1. Moos. 41:27) on kuvattu nk. Sehelin "nälänhätä-steelessä", jossa selvästi sanotaan, että Djoserin (3. dynastia) aikana hirvittävä kuivuus kesti seitsemän vuotta. Muita arkeologisia viitteitä ovat esimerkiksi Unaksen käytävästä löytyvä kuvaus nälänhädästä, josta Nicholas Reeves kirjassaan Muinaisen Egyptin aarteet kommentoi: 'Kuvaa kurjia nälkäänäkeviä miehiä ja naisia ja että siinä esiintyvät henkilöt näyttävät ulkomaalaisilta.' He saattavat kuvata Jaakobia perheineen, mutta he eivät olleet ainoita, jotka kärsivät hätää Kanaanin maassa.
Santorinin turistikohteessa Kreikassa sijaitsevan Theran tulivuoren räjähdys, minkä on arvioitu tapahtuneen noin vuonna 1640 e.Kr., näyttäisi sopivan tämän Joosefin aikana tapahtuneen maailmanlaajuisen nälänhädän aiheuttajaksi. Tämän jälkeen alkoi tuhoutua Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri, ns. minolaisuus, mikä oli kukoistanut Välimeren alueella ja erityisesti Kreetalla.
Viimeisimpien Kairon arkeologisten kaivauksien perusteella on esitetty ajatuksia, että pyramidien rakentajat olisivat olleet sosiaalisesti erittäin hyvissä asemissa. Lieneeköhän ollut niin, että suuret pyramidit rakennettiin niillä kultavaroilla, mitä Joosefin toimesta alettiin kerätä muureilla suojattuun Sakkaraan?
Kysymyksiä / palautetta? E-mail: wyattinfo@fkf.net
